Julkaisen oheiset musiikkinäytteet kahdessa muodossa: MIDI-tiedostoina, jotka voit soittaa esim. timidity-ohjelmalla, sekä nuotteina PDF-tiedostoissa.
Nuottikirjoituksen tuottamiseen käytän lilypond-ohjelmaa, joka tekee myös MIDIt. Syötetiedostot ovat minulta saatavissa.
Fanfaari on oma sävellykseni (ainoani), juhlallinen C-duurikolmisointuun perustuva fanfaari. Sävelsin sen 10–11-vuotiaana ensin pelkkänä pianoesityksenä. Jo nuorena olen kirjoittanut sen nuoteiksi, mutta silloin tekemäni nuotit ovat kadonneet. Nyt olen kirjoittanut sen uudelleen muokaten vain pikkuisen sävellyksen loppua.
Keinu on triviaali pianokappale Michael Aaronin Pianokoulu I:stä. Kirjoitin tämän nuotit ulkomuistista, sillä annoin Aaronit ja jotkin muutkin nuottivihkot aikanaan lahjaksi akustisen pianoni ostajalle.
Valssi on tuntemattoman säveltäjän helppo pianokappale. Se on toinen kahdesta äidin nuorena käsin kopioimasta nuottiarkista, josta nyt tein siistin kopion. Staccato-merkinnät vasemman käden säestyksessä ovat omiani – mielestäni soitto kuulostaa paremmalta juuri niin.
Kukkuva kello on perheellemme tuttu laulu kirjasta "Vauvojen laulut", jossa se on kerrottu kansanlauluksi. Tämä sovitus perustuu toiseen kahdesta äidin nuorena käsin kopioimasta nuottiarkista, jossa kappaleen nimeksi on kirjoitettu "Jenkka".
"Jenkan" sävelkulku on kappaleen loppua ja muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta sama kuin "Kukkuvan kellon" Vauvojen laulut -kirjassa, vain sävellaji ja tahtiosoitus ovat erilaiset. Minun osuuttani tämän sovituksen nuotinnuksessa on tarpeellisten muutosten tekeminen "Jenkkaan", jotta kappale laulettuna kuulostaisi samalta kuin Vauvojen lauluissa, sekä sormitusvihjeiden lisääminen. Tässäkin tapauksessa staccato-merkinnät säestyksessä ovat omiani.
Tätä nuotinnusta tehdessäni sain todellakin harjoitella laulun sanojen kirjoittamista nuottien yhteyteen.
Kukkuva kello.midi
Kukkuva kello.pdf
Tämä ei ole ihan se tuttu lastenlaulu Ukko Nooa vaan lukion musiikinopettajan luokalla laulattama äänenavauslaulelma. Tapana oli laulaa se pianon säestyksellä peräkkäin useammassa sävellajissa, mutta tuskinpa juuri niin monessa kuin olen näihin nuotteihin kirjoittanut: kaikissa 12 toisistaan erottuvassa duurisävellajissa.
Yhdessäkin sävellajissa laulun sävelalue ylittää yhden oktaavin, ja kun käydään ne kaikki läpi alkusävelissä yhden oktaavin alueella pysyen, eihän juuri kukaan pysty laulamaan kaikkea moduloimatta jotakin sävellajia alempaan tai ylempään oktaaviin. Saahan sitä yrittää! Sanat ovat tietysti nämä:
U-uk-ko-o No-o-o-a U-uk-ko-o No-o-o-a
o-o-li-i ku-u-un-non mi-e-e-e-es
Laulun todellisesta säveltäjästä minulla ei ole varmuutta, mutta olen silti merkinnyt sen musiikinopettaja Annikki Antilan nimiin.
Toinen koulumuisto. Vanha ruotsin opettajamme Karl Erik Wilén laulatti luokalla monia ruotsinkielisiä lauluja ja aika usein juuri tätä ruotsalaista kansanlaulua, reipasta marssia.
Laululla on suomenkielisetkin sanat, Yl' kasteisten vuorten me kuljemme, joita en juurikaan muista, sen sijaan ruotsinkieliset sanat ovat painuneet pysyvästi muistiin. Ne ovat erityisen viehättävät vanhahtavan kielen (esim. verbien monikkomuodot) ja fallera-huutojen ansiosta.
Toinen säkeistö kuuluu näin:
De gamla, de kloka, må le, fallera.
Vi äro ej förståndiga som de, fallera.
Men ja' ska vägen laga och stenarna borttaga
ifrån vägen som leder till min vän, fallera.
Selvästi laulun sanojen mukaan Jaska laittaa tien.
Vi gå över daggstänkta berg.midi
Vi gå över daggstänkta berg.pdf
Hupimarssi on oma sovitukseni sävelmästä (tai sen osasta), jota en valitettavasti ole pystynyt tunnistamaan. Pyydän lukijoiltani apua: Jos tunnistat tämän sävelmän, kerro minulle, mikä se on!
Hupimarssiin liittyy lapsuusmuisto. Ihan varmasti minä olen kuullut sen radiosta lapsena montakin kertaa, ja olen assosioinut siihen Aku Ankan puhekuplasta peräisin olevat veikeät sanat, joita en aio julkistaa. Juuri niiden sanojen takia minä nimesin tämän kappaleen Hupimarssiksi. Nyt nuotteja kirjoittaessani tapailin kappaleen sävelkulun pianosta ja kirjoitin siihen vasemman käden säestyksen.